5§ Työsuhde

5.2 Koeaika

Jos työntekijä on koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Työnantaja on ilmoitettava koeajan pidentämisestä ennen koeajan päättymistä.

6§ Työaikaa koskevat määräykset

6.2 Säännöllinen työaika

Säännöllinen työaika voidaan järjestää seuraavasti:

– Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

– Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa enintään 2 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että siitä on ilmoitettu vähintään 2 viikkoa ennen em. ajanjakson alkua.

– Paikallisesti voidaan 4 §:n mukaisesti sopia keskimääräisestä työajasta jäljempänä tässä pykälässä mainitulla tavalla.

Työajan enimmäismäärän tarkastelujakso on 12 kuukautta.

6.5 Vapaapäivät

55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä on oikeus ylimääräiseen viiden arkipäivän mittaiseen palkattomaan vapaaseen. Vapaan ajankohdasta sovitaan työntekijän ja työnantajan välillä.  Työnantaja päättää vapaan ajankohdasta kuultuaan työntekijää. Vapaa on työssäoloajan veroista aikaa.

6.11 LVI-huoltoasentajien paikallisesti sovittavat työaikamääräykset

Lvi-huoltoasentaja noudattaa keskimääräistä työaikaa, joka tasoittuu säännölliseen 37,5 tai 40 tuntiin viikossa neljän kuukauden mittaisella tarkastelujaksolla. Tarkastelujakson ajaksi ei tarvitse laatia päiväkohtaista työaikasuunnitelmaa, vaan työajat määräytyvät päivittäisten töiden tarkoituksenmukaisen tekemisen ja lvi-huoltoasentajan henkilökohtaisten tarpeiden perusteella yrityksessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti.

Päivittäinen työaika alkaa ja päättyy annettujen työtehtävien ja lvi-huoltoasentajan harkinnan mukaan. Tavoitteena on, että työpäivän pituuteen nähden saavutetaan mahdollisimman paljon sellaisia työtunteja, joista voidaan laskuttaa tilaajaa. Työpäivät pyritään kuitenkin mitoittamaan niin, että ne eivät ole kuin poikkeuksellisesti kuutta (6) tuntia lyhyempiä tai kymmentä (10) tuntia pidempiä. Työntekijän on aina saatava pitää työaikalain mukaiset lepoajat.

Työntekijä ilmoittaa työpäivän alkamisen ja päättymisen sekä mahdollisesti sovitun käytännön mukaisesti käynnit työkohteissa työnantajan hankkimalla sähköisellä seurantalaitteella, esim. älypuhelimella. Muuta jatkuvaa työaikaseurantaa ei työpäivän aikana tehdä. Jos työpäivät alkavat tai päättyvät muualla kuin työnantajan toimipaikassa, tähän liittyvistä menettelytavoista on sovittava. Samoin on sovittava periaatteet huoltoauton käytöstä työntekijän kodin ja työkohteiden välisiin matkoihin.

Työntekijällä on aina oikeus vähintään työsopimuksen mukaiseen säännöllisen työajan palkkaan. Työntekijän on vältettävä tarpeettomien ylityötuntien kerryttämistä työajan seurantajaksolla. Työnantaja ei saa puolestaan käyttää työehtosopimuksen tarkoittamia odotustunteja keskimääräisen työajan tasoittamiseen.

Jos työntekijän työaikaa ei tasoitu 40 tuntiin viikossa neljän kuukauden tarkastelujakson aikana, kymmenestä ensimmäisestä ylityötunnista maksetaan 50 %:lla korotettu palkka. Tämän jälkeen ensimmäisestä puolesta ylityötunteja maksetaan 50 %:lla ja lopuista 100 %:lla korotettu palkka.

Jos työnantaja erikseen pyytää työntekijää ylityön tekemiseen, tällaista päivää ei lasketa mukaan keskimääräiseen työaikaan. Kyseisen päivän työajaksi katsotaan 8 tuntia ja sen jälkeen ylityökorvaukset maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mukaisesti. Jos tarkastelujakson työtunnit jäävät keskimäärin vähäisemmäksi kuin 37,5 tai 40 tuntia viikossa, tämä ei vaikuta vähentävästi työntekijän vuosilomaetuuksiin.

Palkka maksetaan normaalisti palkanmaksukausittain työsopimuksen mukaisen säännöllisen työajan tuntien perusteella. Tasoitusjakson päätyttyä säännöllisen työajan ylittävien työtuntien palkka maksetaan tasoitusjakson päättymistä lähinnä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka maksetaan työpäiviltä aina kahdeksalta (8) tunnilta.

Paikallisen sopimuksen tekeminen

Paikallisen sopimuksen lvi-huoltoasentajan työaikamääräyksistä tekevät yhdessä työnantaja, pääluottamusmies ja kaikki ne lvi-huoltoasentajat, jotka haluavat tähän työaikajärjestelyyn ryhtyä.

Työnantaja ja lvi-huoltoasentajat sopivat keskenään tuntipalkan korottamisesta yhteisesti sovittavalla palkitsemismallilla. Lvi-huoltoasentajan palkan korotus on edellytyksenä tähän kokeiluun ryhtymiselle.

Korotettua tuntipalkkaa maksetaan jokaiselle kokeilun aikaiselle työtunnille.

Tähän paikalliseen sopimukseen noudatetaan työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevia määräyksiä. Pääluottamusmies voi kuitenkin irtisanoa sopimuksen koko yrityksen osalta ja yksittäinen lvi-huoltoasentaja omalta osaltaan kuukauden irtisanomisajalla. Työnantaja voi myös kuukauden irtisanomisajalla irtisanoa sopimuksen kaikkia työntekijäitä tai yksittäistä lvi-huoltoasentajaa koskien. Paikallisen sopimuksen päättymisen jälkeen lvi-huoltoasentajat ryhtyvät noudattamaan normaaleja työehtosopimuksen mukaisia työaikoja.

8.8 Ylitöiden enimmäismäärät

Työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tarkastelujaksona käytetään kalenterivuotta. Tätä määräystä sovelletaan vain tähän työehtosopimukseen sidotuissa järjestäytyneissä yrityksissä.

Tämä määräys on voimassa 31.12.2020 saakka.

Työajanlyhennys (pekkaspäivät)

9.1 Soveltamisala

Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan työntekijöihin, joiden säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa.

Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 tuntia ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan työajanlyhennyksestä erillistä palkanosaa. Näille työntekijöille ei kerry oikeutta työajanlyhennysvapaaseen.

Työajan lyhennyskausi on kalenterivuosi.

9.2 Työajan lyhennyksen määrä

Työajan lyhennyksen määrä on enintään 96 tuntia vuodessa. Työajanlyhennystä kertyy 8 tuntia kultakin kuukaudelta, jossa on vähintään yksi työpäivä tai vuosilomalain mukainen työssäolon veroinen päivä.

9.3 Työajan lyhennysvapaan antaminen

Työajan lyhennysvapaa annetaan vapaapäivinä työnantajan määräämänä ajankohtana seuraavan kalenterivuoden maaliskuun loppuun mennessä. Vapaa voidaan antaa myös lyhentämällä päivittäistä työaikaa, jos työnantaja ja työntekijä siitä sopivat. Työnantajan tulee ilmoittaa kunkin lyhennysvapaan ajankohdasta vähintään 2 viikkoa ennen vapaata.

Jos työnantaja on ennakolta laatinut työajan käyttösuunnitelman, jossa lyhennysvapaiden ajankohdat on määritelty, työnantajalla on oikeus siirtää käyttösuunnitelmassa ilmoitettuja lyhennysvapaita työajan lyhennyskauden rajoissa ilmoittamalla siirrosta ja samalla uudesta vapaan ajankohdasta vähintään 1 viikko ennen vapaata.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työajan lyhennyksen säästämisestä tai pitämättä jättämisestä. Tämän sopimuksen perusteella annetut vapaapäivät, luetaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi vuosilomapäiviä ansaittaessa.

9.4 Työajan lyhennysraha

Ansiokompensaatio työajan lyhennyksestä suoritetaan työajan lyhennysrahalla. Työajan lyhennysrahan määrä on 5,5 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien.

Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 tuntia ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin maksetaan 5.5 % suuruista erillistä palkanosaa. Palkanosaa maksetaan työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätäyöstä maksettava korvaus mukaan lukien.

Kuukausipalkalla työskenteleville työntekijöille työajanlyhennys annetaan kuukausipalkkaa vähentämättä. Kuukausipalkkalaiselle, jolla on työsuhteen päättyessä pitämätöntä työajanlyhennyskertymää, suoritetaan päiväpalkan suuruinen korvaus kultakin työajanlyhennyspäivältä.

Työajan lyhennysrahaa ei makseta lomansa aikana työssä oleville opiskelijoille.

9.5 Työajan lyhennysrahan maksaminen

Työajan lyhennysraha maksetaan kunkin tilijakson mukaisena palkanmaksupäivänä. Jäsenyrityksissä voidaan edellisestä poiketen sopia toisin siten, että työajan lyhennysrahaa maksetaan lyhennysjaksoa vastaava osuus sen palkanmaksukauden yhteydessä, jolloin työajan lyhennys on annettu. Kaikki työajanlyhennysrahat tulee kuitenkin maksaa viimeistään sen palkanmaksun yhteydessä, jossa maksetaan palkka maaliskuun 31. päivältä.

11§ Talotekniikka-alan palkkausjärjestelmä  

11.3 Tehtävien vaativuusryhmittelyn määritelmät

Automaattiset sammutusjärjestelmät

Palkkaryhmä S

Työ tehdään mallin mukaan toisen asentajan avustuksella. Työssä ei edellytetä itsenäistä työmenetelmien osaamista.

Palkkaryhmä 1

Tehtävä koostuu toisen ohjauksessa tehtävistä automaattisten sammutusjärjestelmien asennuksista.

Palkkaryhmä 2

Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan itsenäisesti tehtävistä automaattisten sammutusjärjestelmien asennuksista tai tehtävä käsittää em. järjestelmien kunnossapitotehtäviä.

Palkkaryhmä 3

Tehtävä koostuu työselitysten, säädösten ja piirustusten mukaan itsenäisesti tehtävistä automaattisten sammutusjärjestelmien ja erikoisjärjestelmän asennuksista tai tehtävä käsittää em. järjestelmien kunnossapitotehtävät. Asennustyömaalla tehtävä edellyttää valmiuksia toimia etumiehenä.

Palkkaryhmä 4

Tehtävä koostuu vaativien projektien, sekä pumppaamoiden ja vaahtolaitosten asennusten ja muutostöiden tai kunnossapitotöiden kokonaistoimintojen itsenäisestä osaamisesta. Asennustyömaalla tehtävä edellyttää valmiuksia toimia vaativien kohteiden etumiehenä.

13 § Odotusaika ja sen korvaus

Työntekijälle, joka odottaa työtä verstaalla tai työpaikalla, maksetaan odotusajan palkkana palkkaryhmän 2 mukainen perustuntipalkka, paitsi palkkaryhmässä 1 perustuntipalkan mukaisesti ja palkkaryhmässä S-perustuntipalkan mukaisesti.

15 § Matkakustannukset

15.1 Päivittäiset matkakustannukset

Ateriakorvaus

Muutos: Ateriakorvaus maksetaan samoin perustein autonkuljettajalle kuin muillekin työntekijöille.

Matkalippukorvaus

Päivittäisten matkalippu ja matka-aikakorvauksia koskevat sopimusmuutokset tulevat voimaan 1.7.2020 jälkeen annettuun ensimmäiseen urakkatarjoukseen. Muuhun kuin urakkatyöhön liittyen sopimusmuutokset tulevat voimaan 1.7.2021.

Mikäli työmaa sijaitsee jäljempänä olevassa taulukossa paikkakuntakohtaisesti määriteltyjen kilometrirajojen ulkopuolella paikkakunnan nollapisteestä, työntekijälle korvataan työpäivää kohden edestakainen matkalipun arvo työmaalle ja takaisin. (Pöytäkirjaan matkalipun arvolla tarkoitetaan kertalippua.)

Matka mitataan yleisen liikenteen käytössä olevaa lyhintä reittiä myöten. Pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) etäisyys määritetään HSL:n reittioppaan mukaan. Niillä paikkakunnilla, joita ei taulukossa mainita, kilometrimäärä on 6 km.

Mikäli työnantaja on järjestänyt työntekijöiden kuljetukset työmaalle, ei matkalippukorvausta suoriteta. Kuljetukset tapahtuvat työajan ulkopuolella ja työaika on tässä työehtosopimuksessa mainittu säännöllinen työaika. Kuljetukset on suoritettava henkilöliikenteen tarkoitetuilla, lämmityslaitteilla varustetuilla ajoneuvoilla.

Matkalippukorvauksesta voidaan LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n jäsenyrityksessä sopia toisin.

Matka-aikakorvaus

Mikäli matka-aika paikkakunnan 0 -pisteestä työpaikalle aamuin ja illoin säännöllisiä kulkuvuoroja tai työnantajan järjestämää kuljetusta käyttäen, odotusajan huomioon ottaen yhteensä ylittää 1 tunnin, maksetaan siitä sisääntuloryhmän mukainen tuntipalkka. Samaa maksuperiaatetta käyttäen maksetaan korvaus jokaiselta seuraavalta täydeltä tunnilta. Pääkaupunkiseudulla matka-aika määritetään reittioppaan mukaan.

Matka-aika korvauksesta voidaan LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n jäsenyrityksessä sopia toisin.

Sovitut matka-aika- ja matkalippukorvauksen paikkakuntakohtaiset nollapisteet

Paikkakuntakohtaiset nollapisteet:

Heinola                                     Juna-asema

Pääkaupunkiseutu                Helsingin päärautatieasema, eteläisen sisäänkäynnin edessä

Hämeenlinna                           Hallituskadun ja Linnakadun kulma

Hyvinkää                                  Rautatieasema, pääsisäänkäynnin edessä

Imatra                                       Jukankadun ja Koskenpartaan risteys

Joensuu                                    Siltakadun ja Kauppakadun kulma

Jyväskylä                                  Matkakeskus, pääsisäänkäynnin edessä

Kajaani                                     Linja-autoasema, pääsisäänkäynnin edessä

Kemi                                          Rautatieasema, pääsisäänkäynnin edessä

Kokkola                                    Rautatieasema, pääsisäänkäynnin edessä

Kotka                                         Tori, eteläinen kulma

Kouvola                                    Rautatieasema, pääsisäänkäynnin edessä

Kuopio                                      Tori, kaupungintalon pääoven edessä

Lahti                                          Torikadun ja Aleksanterinkadun kulma

Lappeenranta                         Oksasenkadun ja Toikankadun kulma

Mikkeli                                      Maaherrankadun ja Hallituskadun kulma

Nokia                                         Rautatieasema, pääsisäänkäynnin edessä

Oulu                                           Rotuaarin pallo

Pieksämäki                              Rautatieasema, pääsisäänkäynnin edessä

Pori                                            Gallen-Kallelankadun ja Antinkadun risteys

Raahe                                        Rautatieasema, pääsisäänkäynnin edessä

Rauma                                      Linja-autoasema, pääsisäänkäynnin edessä

Riihimäki                                  Linja-autoasema, pääsisäänkäynnin edessä

Rovaniemi                               Koskikadun ja Rovakadun risteys

Savonlinna                              Olavinkadun ja Kauppatorin risteys

Seinäjoki                                  Rautatieasema, pääsisäänkäynnin edessä

Tampere                                   Tori, kaupungintalon pääoven edessä

Tornio                                       Linja-autoasema, pääsisäänkäynnin edessä

Turku                                         Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun risteys

Vaasa                                        Kauppapuistikon ja Vaasanpuistikon risteys

Varkaus                                    Rautatieasema, pääsisäänkäynnin edessä

Ylivieska                                   Kartanotien ja Rautatiekadun risteys

18 § Palkanmaksupäivä

18.1 Palkanmaksukausi

Palkanmaksukausi on kaksi (2) viikkoa, paikallisesti voidaan sopia, että varsinainen palkanmaksu tapahtuu kerran kuukaudessa. Tällöin työntekijällä on oikeus pyynnöstä saada palkkapäivien puolivälissä ennakkopalkka säännöllistä työaikaa vastaavilta työtunneilta.

Yrityksessä voidaan lisäksi sopia, että jatkuvaa aikatyötä tekevän työntekijän palkka maksetaan sovittuna kuukausipalkkana tai muunnettuna kuukausipalkkana siten, kuin työehtosopimuksen kohdassa 10§ Työpalkat kohta 10.5 Kuukausipalkka määrätään.

19 Vuosiloma

19.5 Vuosilomalain mukaiset lisävapaapäivät

Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä. Työntekijälle maksetaan lisävapaapäiviltä korvaus keskituntiansiolla laskettuna.

20 § Sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä

20.8. Äitiys- ja isyysloman palkanmaksu sekä adoptio

Milloin työntekijä on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen, annetaan hänelle samoin edellytyksin adoptioon välittömästi liittyvänä vastaavan pituinen palkallinen äitiys- tai isyysvapaaseen rinnastettava vapaa. Tämä ei koske perheen sisäistä adoptiota.

20.11 Lääkärintarkastukset

• Naisten rintasyöpäseulonta sekä kohdun kaulaosan syövän seulonta.

20.12 Kvartsipölylle altistuneiden työntekijöiden terveystarkastukset

Kvartsipölylle altistumisen johdosta ASA-rekisteriin merkittyjen henkilöiden osalta säännöllisten määräaikaisten terveystarkastusten välit määrittelee työterveyshuollon ammattihenkilö. Määräaikaistarkastus on toistettava 1-3 vuoden välein, ellei erityisestä syystä työterveyslääkäri muuta edellytä.

Yleissopimus

25 § Ulkopuolisen työvoiman käyttö

”Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat työehtosopimukseen        perustuvat vähimmäisehdot määräytyvät työsopimuslain 2. luvun 9 §:n 1. momentin mukaisesti. Käyttäjäyritysten tulee vastata siitä, että vuokratyöntekijän työolot työmailla ovat tasa-arvoiset yrityksen omien työntekijöiden kanssa. Työmaaperehdytys, työmaan turvallisuuskäytäntöjen ohjeistus ja valvonta, työnjohdon toteuttama opastus sekä sosiaalitilojen käyttö ja saatavuus on järjestettävä tasapuolisesti työmaan kaikille työntekijöille.”

Sovitut kokeilut

LVI-toimialan sprinklerasennusala

Otetaan sprinklerasennusalan hinnoittelu kokeiluna työehtosopimukseen ajalle 1.5.2020-28.2.2022. Kokeilun ajaksi otetaan sprinklerasennus suorituspalkkausmääräyksissä omaksi luvukseen noudattaen työryhmän laatimaa mallia sprinkleriasennusalan urakkahinnoitteluksi.

Talotekniikka-alan työehtosopimuksessa 1.5.2018-30.4.2020 sovittu Mom. 24 SPRINKLERASENNUSLAITOKSET kohta poistetaan työehtosopimuksesta määräaikaisesti työehtosopimuksesta ajaksi 1.5.2020 – 28.2.2022.

Työryhmät

Ilmastointialan urakkahinnoittelu

Sopijaosapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on uudistaa ilmastointialan suorituspalkkausmääräyksiä.

Putkiasennusalan urakkahinnoittelu

Sopijaosapuolet perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on uudistaa putkialan suorituspalkkatyömääräyksiä sekä urakkahinnoittelua 2§ Putkiasennus, mom. 6. HST- ja RST-viemärit muhviliitoksi sekä muoviset viemärit liitostavasta riippumatta, painemuhviputket ja *pölynimuriputkistot.

Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton välille sovitut työryhmät

Tämän työehtosopimuksen osapuolet sitoutuvat osallistumaan Rakennusteollisuuden ja Rakennusliiton välille perustettaviin työryhmiin:

Tuottavuuskokeilujen jatkaminen

Osapuolet sopivat tuottavuuskokeilujen jatkamisesta myöhemmin sovittavalla tavalla. Osapuolet sitoutuvat osallistumaan yhteiseen projektiin, jonka tavoitteena on selvittää keinoja alan tuottavuuden parantamiseksi.

Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskeva paikallinen sopiminen

LVI-toimialalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia tuottavasta ja kannustavasta palkkauksesta. Sopimuksessa voidaan sopia mm. seuraavista asioista:

• Sopimuksen kohteena olevan työn tavoiteaikataulu
• Työtä koskevista työaikajärjestelyistä;
  • Työn sujuvuuden ja tuottavuuden parantamiseksi voidaan keskelle viikkoa osuvana arkipyhänä tehdä töitä. Pitämätön arkipyhä korvataan vapaa-aikana tai rahana työaikalain mukaisesti eikä erillistä arkipyhäkorvausta makseta.
  • Tuottavaa ja kannustavaa palkkausta koskevassa sopimuksessa voidaan sopia työehtosopimuksen ja työaikalain mahdollistamista työajan joustoista kuten liukuvasta työajasta ja keskimääräisestä työajasta.
• Työn lopputulokselta edellytettävä laatu
• Työssä käytettävän materiaalin määrästä ja laadusta
• Palkkion suuruus ja em. tekijöiden vaikutus palkkion suuruuteen
• Palkkion maksamisen ajankohta
• Takuupalkasta, joka maksetaan siinäkin tapauksessa, että sovitut tavoitteet tai työ ei valmistunut työntekijästä tai työntekijöistä riippumattomista syistä johtuen.

Työehtosopimusosapuolet ovat valmiita parantamaan alan tuottavuutta yhteisin toimenpitein, esimerkiksi yhteisin koulutustilaisuuksin, joissa opastetaan tuottavien ja kannustavien palkkausjärjestelmien sekä joustavien työaikojen käyttöön.

Kulun seuranta ja valvonta

Sähköinen kulunvalvonta ja palkanmaksu urakointialoilla

Päätoteuttaja on velvollinen pitämään yhteisellä rakennustyömaalla (työmaa) työskentelevistä henkilöistä kirjallista luetteloa ja ilmoittamaan kuukausittain työntekijöiden tiedot verohallinnolle. Kulunvalvonta- ja seurantatietojen käytöstä työntekijöiden palkanmaksuun ovat Rakennusteollisuus ja Rakennusliitto sopineet seuraavaa:

Järjestelmän käyttöönoton ja sen mahdollistamien työaikajoustojen käyttöönoton kannalta osapuolet suosittelevat, että päätoteuttajat luovuttaisivat hallinnassaan olevat aliurakoitsijoiden ja sivu-urakoitsijoiden työntekijöiden kulunvalvontatiedot / työajan seurantatiedot aliurakoitsijoille ja sivu-urakoitsijoille näiden työntekijöitä koskien.

a) Työnantaja voi yhteistoimintalakia noudattaen järjestää työajan seurannan käyttämällä kulunvalvontaan tai kulunseurantaan soveltuvia laitteita/teknisiä ratkaisuja. Mikäli yrityksen ei kokonsa puolesta tarvitse noudattaa YT-lakia, on käyttöönotosta keskusteltava luottamusmiehen tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa. Työntekijän omaa puhelinta ei ole mahdollista käyttää ilman työntekijän suostumusta. Käytöstä aiheutuvista kuluista vastaa työnantaja.

b) Rakennusteollisuus RT:n jäsenyhdistyksiin järjestäytyneissä yrityksissä voidaan kulunvalvonnasta ja kulunseurannasta saatavia tulo- ja lähtöaikoja käyttää palkanmaksun perusteena. Järjestelmää käyttöön otettaessa on keskusteltava luottamusmiehen tai tämän puuttuessa kaikkien työntekijöiden kanssa ja yksilöitävä menettelytavat vikatilanteessa, käytännöt työajan ylitysten ja alitusten osalta sekä menettelyistä suorituspalkkauksessa. Kaikille kulunvalvonnan ja kulunseurannan piirissä oleville työntekijöille on järjestettävä tietojensa tarkistamiseen yksinkertainen ja viivytyksetön keino.

c) Kulunseurantatietoja ei saa käyttää epäasiallisiin tarkoituksiin, eikä seurantaa saa käyttää työntekijän työsuorituksen eikä henkilön jatkuvaan seurantaan. Laitteisiin ja koneisiin yhdistetty jatkuva kulunseuranta on kuitenkin mahdollista.

d) Järjestelmän käyttöönotossa ja käytössä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetusta sekä tietosuojavaltuutetun ohjeita koskien yksityisyyden suojaa työelämässä.

Käytännöstä poikkeavat työajat

Alalla toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit.

Työpaikkaohjaajien koulutus

Aikaisempi suositus koulutukseen osallistumisesta pidetään voimassa.

Muita sovittuja asioita

Harjoittelijat ja opiskelijat

Hyväksytään ohjeistukseksi RT:n ja RL:n välillä 26.3.2009 allekirjoitettu koulutus- ja harjoittelupaikkoja koskeva ohje.

Tutustu työelämään ja tienaa –suositukset

Hyväksytään noudatettavaksi viimeistä keskusjärjestöjen allekirjoittamaa Tutustu työelämään ja tienaa -suositusta.